ESITTELYSSÄ: MÄKISET UNKARISSA

Haastateltavana: Tarja Mäkinen

Ketä perheeseenne kuuluu?

No tähän nyky perheeseeni kuuluu tietysti elokuusta alkaen mieheni JAKKE Mäkinen eli Jarkko, urheilumies ja äärettömän urhea tuki täällä Kuoleman varjon laaksossa. Ja sitten on tuo takapenkin mököttäjä eli villiä murrosikäisen nuoruuttaan elävä Down poikani  18vee JOOSUA, hän on siis kaikessa aina mukana, puhumattomana ja kehitysvammaisena häntä ei voi jättää yksin. Käy täällä Sopronissa koulua erityisluokalla , osallistuu opetukseen privaatti oppilaana, ei siis saa todistusta eikä hänen osaamistaan arvostella. Mutta hänen osansa onkin enemmän elämään oppimista. Minulla on lisäksi kolme aikuista lasta. Hanna asuu perheineen Zurichissä, Joona ja Johannes Suomessa. Lastenlapsiakin on seitsemän.

Missä asutte ja teette lähetystyötä?

Sopronissa eli Unkarin Itävallan rajan lähettyvillä. Eurooppahan on jumalattomin ja pakanallisin maanosa. Täällä on vähiten uudestisyntyneitä uskovia, noitia, okkultismin avoimia harrastajia huomattavasti enemmän kuin uskovia pastoreita.

Millaista lähetystyötä teette?

Meidän sydämillä on nuo syrjäytetyt ja unohdetut romanit , jotka asuvat Unkarin pikkukylien ja kaatopaikkojen välimaastossa. Nuoret teini äidit, Yh äidit, isättömät lapset sekä hylätyt vanhukset saavat aina huomiomme puoleensa. Lisäksi olen Sopronin srk:ssa työyhteydessä, osallistun vanhempien tiimiin ja saarnaan kerran kuussa, luonani kokoontuu naisten rukouspiiri nyt perjantaina.

Mikä motivoi teitä tähän työhön?

Ehdottomasti Jeesuksen KÄSKY mennä ja julistaa evankeliumia ja Hänen verensä muuttavaa voimaa. Lisäksi me itse aina voimaannumme käydessämme romanikylillä ja palaamme vaatimattomaan kotiin niin etuoikeutettuina ja paljon saaneina. Lisäksi meitä innostaa Kajaanin seurakunnan osoittama rakkaus meitä kohtaan.

Käyttekö usein Suomessa ja missä päin?

Kerran kesässä, jollonii jouluna  ja Siilissä Savossa ollaan oltu, talo edelleen myynnissä  sekä Jakken vanhempien luona Huittisissa. Sitten kierrämme nämä rakkaat seurakunnat, jotka ovat uskollisesti meitä kannattaneet.

Olisiko teillä jotain rukousaiheita, joita voimme muistaa?

Tässä kirjemuotona:

Rakkahat ja uupumattomat lumenluojat ja Kajaanin loskakelien kellistäjät. Meillä se on kevään ensimmäinen päivä juuri nyt. Tänään sielun täytti pihapuiden titityy  ja stirp stirp. Että en koskaan kyllästy tähän kevään tuloon, sen tietää kyllä  tulevan, mutta aina sen tulo vaan häikäisee loistollaan. Ja pyykki kuivuu naruilla. Ai sitä tuoksua.

Talvi on ollut ankara Unkarissa. Koronan jälkimaininkeja eletään ja tautiin on jokaisen joku tuttava kuollut. Monen kaupan ikkunoissa on lauta ja siinä iloton kyltti ELADO, myytävänä. Avustuspaketit eivät ole tulleet perille asti, sen moni yrittäjä on saanut karvaasti kokea.

Joosuan Doris-opettajalla parasta aikaa Covid ja koko luokka vaan jatkaa lähikontakteista ja altistumisista huolimatta.

1. Rukousaiheet:. Todellakin pyydän sulkeutua esirukouksiinne ja taivaan Isän varjelevan käden alle. Mehän saatiin, Fidankin vahvan suosituksien mukaiset kolmannet rokotteet tammikuussa, joululoman yhteydessä. Wienin lentoasemalla oli todella tarkka kontrolli ja paljon sotilaita järjestyksestä huolehtimassa.

Kotiin päästiin ja iloksemme boilerista saatiin lämmintä vettä, kaasuhanojakaan ei oltu suljettu ja arki alkoi sutjakasti pyöriä.

2. Aihe Naapurin vanhan pariskunnan jo pitkään verisyöpää sairastanut rouva oli siiretty ns. palleatiiviseen huoneeseen, eli toisin sanoen kuolinkammariin. Vielä marraskuussa vein heille lämpimäisinä leipää ja sanoin, että me rukoillaan hänen puolestaan. Kyyneleet kimmelsivät silmissä. Nyt setä Àndras köpöttelee yksin ja huokailee raskaasti. Herra suo pelastus heille.

Lisäksi tuo sota tilanne tuossa naapurmaassa Ukrainassa tuo uhkakuvia . Mutta Herra on luvannut olla kanssamme.

3. Kiitosaihettakin on, saimme Itävallan puolelta haettua taas sellaisen vaateröykkiön, että lajiteltavaa riitti. Auto pakattiin piukkaan ja viime viikolla olimme taas romanikylillä ihmettelemässä elämän kovuutta.

4. Edinan tilanne  riipaisi syvältä, hän on 3 pienen lapsen teiniäiti ja uuden vuoden jälkeen mies jätti perheen ja lähti lätkimään. Nyt kaikki on äidin kestämisen varassa. Perheen kaivo oli yöpakkasten aikana jäätynyt ja sitä Ritzi-poika yritti saada kuntoon. Näppärä lapsi, sinne kaivoon hän hyppäsi ja putken päätä aikansa heiluteltuaan , sai ämpärin pohjalle vähän lirutettua vettä.

Tunsin illalla sisälläni suurta häpeää, kun seisoin itse majapaikassamme Siofokissa suihkussa, veden valuessa pitkin selkää. Hänelle saimme jättää kuormastamme parhaat tuomiset ja suuren ruokakassin. Koska forintteja oli nostettu, maksoimme hänen yhden laskunsakin.

Onhan tämä tavallaan tolkutonta, kun voi auttaa vaan niin olemattoman vähän, mutta Herramme väkevä käsi ylettyy sinne asti, mihin meidän apumme hennot käsivarret loppuvat. Ja kovin koko perhe tarrautui kiinni iholle , kun lopuksi rukoilimme ja pyysimme Jeesuksen varjelua ja apua. Mieleeni nousee Psalmi 91.

Ps 91:4 Sulillansa hän sinua suojaa, ja sinä saat turvan hänen siipiensä alla; hänen uskollisuutensa on kilpi ja suojus.

Todellakin ; Herra ole kilpi ja suoja tuolle nuorelle äidille ja lapsille. Aseta enkelvartio ulko-ovelle, josta puuttuu kokonaan lukko.

5. Sitten ajoimme jo poispäin kylästä, sitä huonompaa tietä. Teitähän Ozoraan on 2: eli huono ja vielä huonompi. Toista on jostakin kohdasta hieman paikkailtukin. Koin sisälläni vaan  selkeästi. että kylän laidalla joku odottaa meitä. Huusin Jakkelle: ”JARRUTA”! Vasemmalla puolella oli hökkelin tapainen ja sieltä seuraava rukousaihe jo saapuikin, sellainen kyttyräselkäinen pieni mummo-ihminen saapasteli luoksemme, todellakin saapasteli, sillä saappaat olivat ainakin 3 numeroa liika isot.

Huutelin tervehdystä Jó napot kivaanokkiani ja aikani kiljuttuani täti lähestyi muukalaisia. Vielä oli annettavaa ja hänelle, jos kelle se kelpasi. Jotenkin olen saanut sydämelleni nuo unkarilaiset vanhukset ja kovan elämän kokeneet ikä-ihmiset. Kävi heti selväksi, että tälläkin tätillä oli toinen silmä sokea, kaihi täytti koko pupillin reunat. Tasan ei käy onnen lahjat, Suomessahan olisi ihan rutiinileikkauksessa tuo vaiva poistettu, mutta sellaisetpa oikeudet ja olot eivät ylety tänne Euroopan reunalle saakka. Sitten rohkaisin mieleni ja sain siunata tätä iäkästä naista. Ja jälleen osui ja upposi tuo Psalmin jae.

Ps. 69:30 Mutta minä olen kurja ja vaivattu, suojatkoon minua sinun apusi, Jumala.

6. Rukousaihe on tämä meidän perheen tilanne ja työn jatkuminen. Minullahan työsopimus loppuu toukokuun viimeinen päivä , kaikki sen jälkeen on aivan auki ja vain täysin Isämme tiedossa. Eli edessä olisi muutto lopullisesti Suomeen, minnehän päin, sekin on osittain auki. Kesän voisimme siinä Siilinjärven kodissa tietysti viettää, mutta entä sitten??? Minne, milloin ja miksi? Vahvaa johdatusta rukoillaan ja selkeitä ohjeita, miten tulee toimia. Me haluamme jatkaa työtämme kaikesta huolimatta.